
Tänään oli hyvin samanlainen päivä kuin eilen. Pilvistä, tuulta vähän vähemmän kuin eilen, pakkasta hiukan enemmän (10-11 astetta). Latukoneet ajoivat tänään ladut aika aikaisin aamulla ja sen jälkeen ehti sataa sentti lunta ensimmäisenä ajetuille laduille. Tänään hiihdin pertsaa Kiilopäälle, Tiina luisteli vähän lyhyemmän lenkin.
Keli oli siis tänäänkin kohtuullisen nihkeä. Tykkiladulla oli alkuun joku pätkä, josta latukone oli mennyt ihan vähän aikaa sitten. Toisaalta Ahopään latu oli ajettu jo klo 7 aamulla ja sillä oli enemmän uutta lunta ja se oli muutenkin pehmeämpi. Kirjoitin jossain aiemmassa jutussa, että Ahopään ladulla on yhdessä kohdassa iso maakivi pinnassa. Se on juuri yllä olevan kuvan kummun takana. Tänään se oli osin peittynyt lumeen niin, että siihen voisi osua aika pahastikin. Ei taida latukoneissa olla kolaa tai edes lapiota, jolla voisi työntää kiven päälle kunnon kerroksen lunta.

Kun metsä alkaa harventua kohti Ahopäätä mennessä, tuuli oli tuiskuttanut ladut umpeen jo ennen Väliladun risteystä Ahopään pohjoisjuurella. Itse nousu oli paikoitellen tuiskulumen peitossa ja paikoin tuuli oli puhaltanut baanan melkeinpä jäiseksi. Monessa kohdassa maa kuulsi läpi eli paikoin lunta oli hyvin ohut kerros. Vaikka Ahopään yli joutui puskemaan vastatuuleen, olin arvannut ihan oikein, että niin päin se on tällä lumimäärällä järkevämpi mennä. Etelärinne on kuitenkin lähes kivetöntä pohjaa, pohjoisrinne taas paikoin kivikkoa. Kontrasti oli tänään erittäin huono. Kun katsoi laskua taaksepäin, uran erotti vain merkkikepeistä ja kun niitäkin on vain toisessa reunassa, vaikeaa olisi ollut laskea.

Etelän suuntaan oli ihan hyvä laskea ja latu erottui. Tuiskulumen ja vastatuulen takia tai ansioista vauhti ei päätä huimannut. Laskiessa tuli mieleen kesäisen Lapland O Weekin toisen kisan lähtö aivan laskuladun varressa ylhäällä tunturissa. Ja ensimmäisen päivän kisa Kiilopäällä ylhäällä tunturissa. Nyt Kiilopää vaivoin edes näkyi. Oli se vaan hieno suunnistusviikko. Ensi kesälle on jo varattu matkat ja majoitus, silloin suunnistetaan kaikki viisi kisaa Saariselällä.

Kävin Kiilopäällä juomassa kahvin ja syömässä korvapuustin. Hinta oli 5,50 €. Korvapuusti oli selvästi raakapakaste, mutta munkkirinkilät saattoivat hyvinkin olla paikan päällä paistettuja. Valitsin kuitenkin vaihteeksi korvapuustin Savottakahvilan munkkien jälkeen. Yritin samalla lukea eilistä Lapin Kansaa, täällä harvoin pääsee lukemaan ihan tuoretta lehteä. Olisiko tuore lehti tullut Onnibussin mukana Rovaniemeltä, mutta silloin olin ja laittamassa suksia jalkaan. Ja lukemisen yrittäminen tarkoitti sitä, että kun ei ollut laseja matkassa… Otin parista mielenkiintoisesta jutusta kuvan, saa lukea myöhemmin. Oli mm. juttu Saariselällä viime viikonloppuna järjestetystä kolmipäiväisestä valjakkokisasta, oli siis huskyjen kisakausi avattu. Kylmä viima ja 10-15 astetta pakkasta oli kuulemma ollut huskyjen mieleen, oikein mukava keli.

Katsoin parhaaksi kiertää takaisin valolatua, sen verran hankalalta Ahopään lasku pohjoiseen päin näytti. Valolatua olikin mukava hiihdellä myötätuuleen. Eivät ehtineet latuvalot vielä syttyä ennen kuin pääsin kämpille. Ladulta pois kävellessä näin pari riekkoa keskellä Saariselkää. Tiina oli nähnyt niitä ikkunasta kolme.