Kaupin tykkilatu Tampereella 2021-22

Kaupin tykkiladun suurimman nousun yläosa

Tänään hiihdettiin pitkästä aikaa Kaupissa Tampereella. Luultavasti edellisen kerran on täällä hiihdetty jouluna 2016. Maisemat olivat tänään hiukan erilaiset kuin tuolloin. Nykyinen latu on pääosin samanlainen kuin viisi vuotta sitten ja pituuskin on sama. Suurin ero on, että silloisen pesäpallostadionin lenkki etelässä on jäänyt pois ja tilalle on tullut metsälenkki Tuomikallion suuntaan.

Nykyinen latu on järkevästi suunniteltu, sinne pääsee monesta eri kohdasta. Me jätimme auton UKK-instituutille menevän tien varressa olevalle tutulle parkkipaikalle. Myös UKK-instituutin parkkipaikat olisivat olleet mahdollisia, samoin Kaupin urheilupuiston paikat, mitä siellä sitten nykyään onkaan. Kaakkoon menevä pisto päättyi bussipysäkille eikä pitkää matkaa olisi ollut lähimmälle ratikkapysäkillekään.

Kaupin tykkilatu 3,4 km

Kun Kaupinpuistonkadun ylikulkusillan luota lähtee hiihtämään, alkumatka urheilupuistoon hiihtostadionille on pääosin laskua. Kaakkoon Arvo Ylpön kadulle menevä pisto on helppoa, yhtä kumparetta lukuunottamatta tasaista maastoa. Reitin mäkisin osuus alkaa, kun tullaan takaisin kenttien reunoja ja lähdetään nousemaan itään Tuomikallion suuntaan. Nousuosuutta riittää lähes 700 metrin verran, nousua 29 metriä. Välissä on pari pientä laskua. Tuo Tuomikallion suuntaan menevä metsälenkki on ilmeisesti tykitetty suoraan ladulle eli ladun varressa on vesiputket ja vedenottopisteet. Osa ladusta on säilölumesta tehty.

Kaupin tykkiladun profiili (korkeuslukemat eivät ole oikein, koko latu on yli 100 m korkeudessa, mutta suhteelliset korkeuserot ovat oikein).

Latu ei nouse ihan Tuomikallion päälle, mutta aika lähelle kuitenkin. Jos on nousuosuus suhteellisen pitkä, sen jälkeen lasketaan noin 600 metriä takaisin stadionille, välissä on vain pari pientä nousua. Ladulla on reilun 50 metrin pätkä, joka hiihdetään kahteen kertaan. Paikka on hiukan vaarallinen, kun menomatkalla se osuu loivaan nousuun ja paluumatkalla risteykseen tullaan pitkästä laskusta varsin kovaa. Tuo kohta on syytä tiedostaa, muuten voi tulla kolareita. Lopuksi noustaan lähtöpaikalle, 300 metrin matkalla 13 metriä.

Kaupin tykkiladun suurimman nousun yläosassa lähellä Tuomikalliota

Vielä edellisellä kerralla täällä on ollut vasemmanpuoleinen liikenne eli on hiihdetty uran vasenta reunaa, mutta nyt näköjään Kaupissakin on siirretty oikenpuoleiseen liikenteeseen. Tosin Tuomikallion suuntaan menevä metsälenkki kierretään myötäpäivään, kun latuja yleensä kierretään vastapäivään niin kuin urheilukenttää. Kuulemma Perniön Melassuolla Salossa on yhä vasemmanpuoleinen liikenne, ehkä jossain muuallakin, mutta ei enää Tampereella.

Ladun erityisiä hyviä puolia ovat jo mainittu lähtöpaikkojen runsaus sekä eri tyyppiset ladun osat. Stadionin ja Arvo Ylpön kadun väli on todella helppoa. Kaupinpuistokadun suuntaan menevällä pistolla on pitkä loiva nousu ja toiseen suuntaan sama alas. Tuomikallion suuntaan menevä metsälenkki on selvästi vaativin osa latua. Voi siis hiihtää koko 3,4 km lenkkiä tai valita itselleen sopivimman osan siitä.

Latu oli kaikkiaan varsin mukava hiihtää ja hyvässä kunnossa. Hiihtäjiä oli varsin paljon. Luonnonlumilatujakin täällä on jo pohjattu ja niilläkin näytti porukkaa riittävän. Lunta ei kuitenkaan ole sen enempää kuin pääkaupunkiseudullakaan.

Tänään oli varsin mielenkiintoinen keli, pakkasta oli -5 astetta ja satoi vettä. Auton lasit menivät äkkiä kovaan jäähän ja tiet olivat todella liukkaita. Latu ei jäätävästä sateesta (valitettavasti) liukastunut. Hiihtäjiä oli ollut sen verran paljon, että baana oli aika pöpperöinen ja lumi nihkeää. Sen sijaan vaatteisiin ja jopa sauvoihin tuli pintaan jääkerros. Pahinta oli vastatuuliosuus kenttien reunassa, missä jäistä vettä tuli tuulen kanssa päin näköä.

Kategoria(t): Hiihto Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.