Orava parvekkeella ja hiihtoa loskakelissä

Orava tuli katsomaan, mitä meillä oli tarjolla aamiaispöydässä

Aamu oli samanlainen kuin muutama aikaisempi: sumua, märkää, lämmintä. Tuulta oli vaihteeksi vähemmän ja se oli kääntynyt pohjoiseen. Latukameran perusteella tykkilatu oli ajettu, karttapalvelun mukaan ei. Todellisuudessa oli ajettu kilometrin pätkä lähtökodalta Kuutamoladun risteykseen. Miksi juuri se pätkä? Paras arvaus on, että ajettiin ulkomaalaisia turisteja varten. Niitä seikkaili haalarit päällä ja sukset jalassa iltapäivällä ladulla. Mutta selitystä en keksi, miksi ajettiin vain lyhyt pätkä. Tosin luistelubaana oli parempi Kuutamoladun risteyksestä Laanilaan, ajettu baana pehmeni päivän mittaan. Latu taas oli ajettuna parempi.

Luonnonlumilatua Laanilan ja Rönkönlammen välillä

Lähdettiin luistellen huonommilla suksilla tavoitteena hiihtää Kiilopäälle. Tykkilatu oli paljon parempi ja liukkaampi, mutta kyllä Kiilopäälle hyvin pääsi. Vähän oli pehmeää ja hidasta, jossain hiekkaakin, mutta ei paljon. Maisema alkaa muistuttaa huhtikuun lopun tai toukokuun alun maisemaa, pälvipaikkoja on paljon. Vai voiko niitä sanoa pälviksi marraskuussa… Paikoin on sitten toisaalta ihan hyvin vielä lunta.

Rönkönlammella lumi on jo aika vähissä

Poroaidalle luistelubaana oli kohtuullinen, vaikkakin pehmeä. Poroaidan portilta Kiilopäälle on kapeampaa baanaa ja se oli myös vielä pehmeämpää. Vielä muutamia vuosia sitten valoladut ja Laanila-Rumakuru-Luulampi-Kiilopää sekä Ahopään latu ajettiin isolla latukoneella, joka teki riittäävän leveän luistelubaanan yhdellä vedolla. Latukone oli vastaava kuin Sallassa nykyään, jälki aivan huippuluokkaa. Nykyisin Saariselkä-poroaita-väli ajetaan kahdella vedolla, jolloin myöhemmin talvella keskelle uraa muodostuu monttu ja taas keskikohdan ja ladun väliin harjanne. Siinä ei ole hyvä luistella. Muut ladut taas ajetaan pienellä koneella yhdellä vedolla, jolloin luistelubaana jää liian kapeaksi. Mittasin Kiilopään välillä baanan leveyden, se on vain 190 cm sisempien latu-urien välillä. Harva siinä pystyy luistelemaan rikkomatta latua.

Kiilopään lähellä Kiilo-ojan varren suolla vesi oli jo noussut suolle eikä lunta paljon näkynyt.

Kiilo-ojan varren suota

Kiilopäällä pidettiin tauko ja vielä toinen evästauko paluumatkalla Rönkönlammella. Lopuksi hiihdettiin vielä tykkilatua, erityisesti Laanipalon nousua, joka oli hyvässä kunnossa.

Lopuksi vielä toinen kuva aamun oravasta. Sen turkki on jo muuttunut vaaleammaksi.

Oravalla on jo talviturkki
Kategoria(t): Hiihto, luonto Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.