SM-sprintin esikisa Halikossa 17.8.2019

H45 ap / Halikko / Angelniemen Ankkuri

Lauantaina kisattiin Halikossa ensi vuoden SM-sprintin esikisat ja aamupäivän kisassa samalla Varsinais-Suomen AM-sprintti. Allekirjoittaneella oli puolustettavana viime syksyltä AM-hopea, mutta täytyy myöntää, että sen puolustaminen epäonnistui aika pahasti. Sinällään nyt on aika sama tilanne kuin lukusina aiempina vuosina eli elokuun puolivälin jälkeen alkaa SM-sprinttiprojekti, jossa yritetään muutamassa viikossa kehitellä jonkinlainen sprinttivauhti. Ennen on ollut kysymys erilaisista jalkavaivoista, tällä kertaa muista terveysongelmista.

Nyt pahaksi onneksi AM-sprintti osui projektin alkuun, kun se esim. viime vuonna oli viimeistelyvaiheessa viikko ennen SM-sprinttiä. Niinpä tulos olisi voinut olla etukäteen arvattavissa, mutta kukapa sitä etukäteen lähtee häviämään. Viime vuonna siis AM-hopea, nyt neljä minuuttia pronssiin. Neljä minuuttia sprintissä…!!! Aamupäivän kisan jälkeen mietin, että josko lopettaisi kauden tähän ja rupeaisi miettimään jo ensi kautta. Toisaalta muutaman viikon SM-projekteissa vauhti on yleensä parantunut varsin mukavasti, joten se kyllä jotenkin kiehtoo, mihin nyt pääsisi viidessä viikossa aika pohjilta. Näin sitten päätin tehdä.

Minulle aina silloin tällöin sprintissä, miksei metsässäkin, tulee kummallisia pummeja, mitä lie aivoissa silloin tapahtuukaan. Tai ehkä ei tapahdu mitään, ehkä siinä käy niin. Nyt tuli kakkosella tuollainen kumma pummi. Karttaan oli merkattu pätkä kielletyn alueen nauhaa ja edessä oli kielletty puska. Jotenkin kuvittelin, että karttaan merkitty nauha oli kielletyn pusikon reunassa ja lähdin kiertämään sitä. En kauhean kaukana käynyt, mutta siellä oli risua puolisääreen ja nokkosia yli vyötärön, ei siellä juosta voinut. Kääntöpisteessä sitten tajusin, että täällä ei todellakaan kuulusi olla. Toivottavasti tämä oli se tämän kauden älytön pummi, reilu puolitoista minuuttia. Tajusin pummin suuruuden, kun Tero (Uusitalo) sai kolmosen jälkeen kiinni kahdella minuutilla. Se kisa oli sitten siinä.

Joku ihan hyväkin väli sattui sekaan, mutta varsinkaan toisella puoliskolla ei tossu noussut yhtään eikä ollut oikein intoa juostakaan. Parhaaksi väliksi jäi 8-9, missä nähtävästi muut eivät keksineet oikealta kiertävää reittiä. Erityisen huonoja välejä taas olivat 4-5 ja rasti 15. Viitoselle en huomannut puskan aukkoa kerrostalojen välissä vaan nousin turhaan ylös rinteeseen ja ihmettelin siellä vielä tovin. Rastin 15 ympäristössä taas katsoin muutaman hyvän rastipisteen talon nurkista ja katoksen alta. Harmi kun rasti ei ollut siellä :-). Vielä viimeiselle rastille mennessä en huomannut aidan aukkoa ja kun huomasin, olisi jo pitänyt kiertää takakautta.

Huono juoksu, huono suunnistus. Ja se kyllä näkyy tuloksissa. Rata oli kyllä mukava.

H45 ip / Halikko / Angelniemen Ankkuri

En verrytellyt yhtään ennen iltapäivän kisaa, ei tuntunut tarpeelliselta. Päätin lähteä kovaa matkaan, vaikka huonolta tuntui ennen lähtöä. Ykköselle olin taas hidas, mutta niin tahtoo olla aina. Aika pitkälle rataa pystyin juoksemaan yllättävänkin hyvin ja kulkipa vielä maaliviitoituskin kuusi sekuntia aamupäivää nopeammin.

4-5 oli tosi huono. Ensin en huomannut kartasta, että autokatoksen länsipuolelta pääsee läpi. Sitten luulin, kadun jälkeisen rakennuksen eteläosasta pääse läpi. Nuo ovat minulle jostain syystä hankalia paikkoja, missä katos ulottuu melkein rakennuksen läpi. Lukemattomia kertoja olen käynyt tuollaisia katsomassa ja todennut, että ei pääse. Oikea kierto olisi muutenkin ollut selvästi parempi, vaikka kukaan ei näköjään osannut oikoa loppua parkkipaikan yli. Lopussa 16-17 olisi pitänyt kiertää katosten läpi vasemmalta, nyt en sitten nähnyt sitä, että pääsee läpi…

Rata oli hyvä, koko ajan piti suunnistaa. Oikeastaan vain pitkällä välillä 10-11 sai hetken juosta suoraa katua ilman käännöksiä. Useimmilla väleillä oli reitinvalintavaihtoehtoja, usein monia. Jos oli oma suoritus aamulla kauden huonoin, iltapäivä taisi olla kauden paras. Iltapäivän jälkeen on mukavampi jatkaa juoksuvauhdin kehittelyä kohti SM-sprinttiä.

Muutamia huomioita tein kisakartasta, osan suunnistaessa, osan työpöydän ääressä. Huomiot eivät ole oikeastaan erityisesti näihin karttoihin liittyviä vaan paljon yleisempiä, jostain olen kai jo tälläkin kaudella kirjoittanut. Ongelma on se, että se mikä näyttää selvältä näytöllä, näyttääkin vähän suttuiselta paperille tulostettuna silloin kuin yksityiskohdat ovat pieniä. Varsinkin ikänäöllä höystettynä. Alla muutama karttapala reittihärvelistä.

Muutama karttapala, joihin merkittyjä kohtia on todella vaikea erottaa paperitulosteesta

Vasemman yläkulman pala on aamupäivän kartasta H45 väliltä 15-16. Puikkasin tuosta aukosta läpi, kun siitä pääsi ja mietin nurmikon yli juostessani, että pitääkö käydä maaliintulon jälkeen hylkäyttämässä itsensä kielletyn läpi juoksemisesta. No, hylsy tai viimeinen sija, melkein sama asia. Tarkempi tutkailu kuitenkin osoitti, että puskan aukossa on puu. Luupilla kun katsoo kartasta, saattaa nähdä hiuksen ohuen kaistaleen keltaista, mutta puuvihreä on hiukan levinnyt siihen kaistaleeseen. Vihreän sävyt eivät erotu kartalla läheskään niin hyvin kuin näytöllä. Ja tässä sävyero on ainoa, josta näkee, että siitä voi mennä. Entä ensi vuonna, kun puska ja puu piirretään samalla värillä, miten ihmeessä tällaiset kohdat pitäisi piirtää?

Vasemman alakulman kuvassa iltapäivän väliltä 5-6 on yhdessä kasassa puita, kiellettyä puskaa, keltaista, tonttivihreää ja kenttää/parkkipaikkaa (näkyy palassa väärin valkoisena, ei siis ole metsää). Tuota en näe kartasta oikein edes luupilla, kun se on normaalietäisyydellä kartasta peukalokompassissa kiinni. Tuollaisia kohtia olisi ehkä syytä vähän yksinkertaistaa, varsinkin ensi vuoden kuvausohjeilla.

Oikean alakulman palassa on iltapäivän ykkösrasti. En näe kartasta, saako nuolen kohdasta mennä läpi, vaikka siitä meninkin. Vasta äsken reittipiirrosta tehdessäni rupesin katsomaan, että meninkö kielletyn läpi. Mutta niin näyttivät kaikki muutkin menneen eikä se sitten kiellettyä ollutkaan. Tuosta kohdasta ei kartalta löydä välistä keltaista, toki vihreän sävyt erottuvat luupilla hyvässä valossa. Sama tässä, miten pitäisi piirtää ensi vuonna ja tietysti voisiko sen tänäkin vuonna piirtää toisin? Onko jokaista puuta tarpeellista piirtää, jos jättäisi joitain pois tällaisista paikoista kartan selkeyttämiseksi?

Oikeassa yläkulmassa taas on aamupäivän ykkösrasti. Juostessa en huomannut puskan ja rakennuksen välissä keltaisen vaihtumista tonttivihreäksi, mutta en siitä mennytkään. En myöskään huomannut, että aidan yli olisi saanut mennä, mutta sehän näkyy hyvin, en vain ehtinyt juostessa katsoa. Mutta keltaisen vaihtuminen tonttivihreäksi keskellä nurmikkoa on hankala. Arvaan kyllä, että tuo kohta oli nauhoitettu niin kuin muutama muukin kohta aamupäivän kisan alkumatkalla. Olisiko silti parempi ratkaisu, että keltainen ei vaihtuisi tonttivihreäksi keskellä nurmikkoa? Ei olisi tarvetta laittaa nauhaa. Joskus menee varmasti vähän vaikeaksi, esim. tuossa palan alueella pitäisi yläosassa vaihtaa enemmänkin keltaista tonttivihreäksi, jotta ongelmalta vältyttäisiin. Muutamassa muussa kohdassa kartalla tonttivihreän olisi voinut hyvin ulottaa tiehen asti.

Edellä kirjoitettu ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että kartta oli huono. Päinvastoin, se oli oikein hyvä. Kuten todettu, tämä on enemmänkin yleistä pohdintaa sprinttikarttojen tietyistä kohdista, joiden kuvaaminen selkeästi on vaikeaa ja jonka kuvaamista tarvitaan kaikissa sprinttikartoissa. Nämä kartat sattuivat vaan nyt olemaan esimerkkinä näistä asioista.

Veteraanisarjoissa toki 1:3000 kartta on kiva, kun näkee paremmin. Mutta vähän pelkään sitä, että sprinttikartoille käy kuten metsäkartoille erityisesti Suomessa eli kun otetaan isompaa mittakaavaa mukaan, piirretään yhä yksityiskohtaisemmin ja kohta ollaan taas lähtökuopissa. Suunnistuksessa oli ensin 1:15 000, sitten 1:10 000, sitten 1:7500. Norjan MM-kisojen yhteydessä puhuttiin rankasti yleistetyistä kisakartoista, ainakin suomalaisen mittapuun mukaan. Mutta kyllä norjalaisetkin osaavat piirtää erittäin tarkkaa karttaa, kun tämän kesän O-Festivalenissa Larvikissa näkyy olleen suurimmalle osalle sarjoista keskimatkalla 1:5000 kartta. Siis metsästä.

Takasin näihin Ankkurin kisoihin. Kaikin puolin hyvät kisat, ei oikeastaan mitään voi moittia. Hyvät sprinttimaastot, erityisen hyvät radat, tulospalvelu pelasi, kilpailukeskus toimi, aurinko paistoi… Kiitos siis Ankkurille hienoista kisoista! Ensi vuonna varmasti SM-sprintti Salossa on vähintään yhtä hyvä.

Kategoria(t): Suunnistus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.