Saaripujottelua Näsijärvellä

Taulasalonsalmi on nykyään kasvanut lähes umpeen

Hellepäivänä piti lähteä soutamaan heti aamusta, mutta riittävän kuuma oli jo silloinkin. Tyyni keli on kiva soutaa, mutta tänään oli mukavaa, kun hiukan tuuli.

Lähdin alkuun katsomaan, pääseekö Taulasalonsalmesta vielä läpi. Reilu viisi vuotta sitten joku ilmeisesti niitti siitä kesäisin kaisloja ja siitä pääsi soutamalla läpi. Viime vuosina on pitänyt meloa veneen perästä ja väylä on pitänyt tuntea, tietää, että siitä pääsee. Näin se oli nytkin, hitaasti meloen pääsi läpi. Vedensyvyys kyllä riittää hyvin, se ei ole ongelma eikä pohjassa ole kiviä.

Lumpeet kukkivat Taulasalonsalmessa

Monena kesänä on tullut kuvattua lumpeita souturetkillä, niin nytkin. Järkkäri ja teleobjetiivi siinä on tietysti tarpeen. Riippuen valon suunnasta, kuviin saa joko mustan tai syvän sinisen taustan, kuka sitten mistäkin tykkää, molemmat ovat kyllä aika hienoja.

Lumme

Myös vesitataria kasvoi siellä täällä. Vesitatar-kasvustossa on aika hankala soutaa niin kun on tietysti lumpeidenkin keskellä. Airot tahtovat tarttua kiinni joka vedolla.

Vesitatarkasvustoa

Taulasalonsalmesta jatkoin matkaa Papinsaaren, Latosaarien ja Sepänsaaren kautta kohti Palkiokaria. Palkiokari on yksi saarista, jolle ei saa nousta lintujen pesimäaikaan. Eipä silti, harmaalokit kyllä pitävät tunkeilijat loitolla ilman kieltojakin. Tarkoitus oli mennä Lintukarille uimaan, mutta se olikin jo ”varattu”, joten soudin Hornuun ja uin siellä.

Sen verran kuuma alkoi olla, että kilometri Hornun jälkeen tuntui, kuin en olisi uimassa käynytkään. Seuraavaksi suuntana oli Kusikarit, joka tarinan mukaan oli muinoin viimeinen pysähdyspaikka ennen sunnuntain kirkkoon menoa. Tiedä siitä, vähän kivinen ja kallioinen paikka on siihen tarkoitukseen, mutta voihan se pitää paikkansakin.

Rantakukkia Kusikarilla

Kusikarien yhdellä luodolla oli kalatiirapoikue. Kalatiiran poikanen on ihan eri näköinen kuin aikuinen, vaikka noillakin oli kokoa jo melkein kuin aikuisilla.

Kalatiirapoikue Kusikarilla

Lenkille tuli mittaa 11 km. Oli vasta kesän kolmas soutulenkki, kun joskus on tässä vaiheessa ollut takana jo lähes kymmenen lenkkiä. On ollut tuulisia kelejä ja parina viikonloppuna olin flunssassa.

Soutureitti

Kategoria(t): luonto Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.