Jouluaattona Kylmäojankorvessa

Tästä alkaa Kylmäojankorven luonnonsuojelualue

Kylmäojankorvesta löytyy komeaa kuusikkoa monesta paikasta

Jouluaattona aamupäivällä tehtiin retki Kylmäojankorpeen ja Kulokukkulalle, tällä kertaa kännykkäkameran lisäksi oli mukana myös järkkäri parin objektiivin (12-24 mm ja 70-300 mm) kera. Sää oli aika samanlainen kuin parina edellisenä päivänä eli pakkasta kymmenkunta astetta ja jonkin verran tuulta. Aurinko näyttäytyi välillä. Lunta on noin 15 cm. Kunnon talvisää siis.

Kylmäojankorvesta on ollut tällä palstalla ennenkin juttuja, mutta perustiedot on hyvä aina välillä itsellekin kerrata. Kylmäojankorven luonnonsuojelualue on laajuudeltaan 37 hehtaaria. Alue on rauhoitettu vuonna 2001 ja nykyiseen laajuuteensa se laajeni 2012. Se on Vantaan seurakuntien omistama yksityinen luonnonsuojelualue. Ydinosa on tervaleppäkorpea, mutta ympäriltä löytyy monenlaista metsää ja suota. Nimensä mukaisesti Kylmäojankorven halki virtaa Kylmäojan itäinen haara. Luonnonsuojelualue sijaitsee Ilolan pohjoisosassa aivan Vantaan ja Tuusulan rajalla.

Poikkesin myös Kulokukkulalle katselemaan paitsi maisemia, katsomaan, josko siellä olisi lintuja ruokailemassa talventörröttäjissä. Siellähän voi usein nähdä ainakin urpiaisia ja tiklejä. Tällä kertaa oli hiljaista, yhtään lintua ei kuulunut eikä näkynyt. Liekö pakkanen ja kylmä pohjoistuuli pelottanut linnut avoimelta rinteeltä metsän suojaan. Kulokukkulalta kun katselee maisemia, voi onneksi todeta, että aika paljon metsääkin vielä pääkaupunkiseudulla on.

Vantaalla onneksi riittää edelleen metsää. Kuva Kulokukkulalta itään päin.

Ilolan ladut ovat olleet hiihtokunnossa viime keskiviikosta saakka. Monesti ladulta katselee komeaa, tunturilta näyttävää Kulokukkulaa, mutta aika hienolta latukin näyttää lintuperspektiivistä.

Ilolan latuja nähtynä Kulokukkulalta

Kulokukkulalta palasin taas takaisin Kylmäojankorpeen ja itse Kylmäojan varteen. Lähteistä alkunsa saava Kylmäojan itäinen haara, myös Ilolanojana tunnettu, on pysynyt sulana viime viikkoon saakka. Nyt kuitenkin useamman vuorokauden kestäneet kymmenen asteen pakkaset ovat sen suurelta osin jäädyttäneet. Vielä kuitenkin löytyi muutamia sulia kohtia, niissä näytti olevan jonkin verran virtausta.

Kylmäojassa oli vielä suliakin paikkoja

Kylmäojankorven keskiosa on aina hieno, vuodenajasta riippumatta. Talvella siellä on helpointa kulkea, mutta ei se helppoa ollut nytkään. Se toki helpottaa, että märät paikat ovat jäässä.

Kylmäoja mutkittelee Kylmäojankorven keskiosassa

Aurinko värjää taivaan oranssiksi metsän takana. Maasto on todella vaikeakulkuista.

Iltapäivällä ja illalla tehtiin vielä kyläreissu, suksilla, kuinkas muuten. Miksi mennä autolla, jos hiihtäenkin pääsee. Ja olisi jäänyt näkemättä aurinkoinen maisema ja paluumatkalla pakkasillan tähtitaivas.

Matalalta paistanut aurinko värjäsi lumen kullan väriseksi.

Kategoria(t): Hiihto Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.