Grano Gamesin sprintti 2018

Kilpailukeskus Juhannuskylän koululla

Eilen suunnistettiin Grano Gamesin sprintti Juhannuskylän koululta Tampereelta. Samassa paikassa oli muutama vuosi sitten samainen kisa, silloin koulu taisi olla nimeltään vielä Tammerkosken koulu. Kilpailukeskus oli varsin tiivis 700 kilpailijalle, mutta kyllä sinne sentään mahtui tuolireppunsa maahan laittamaan.

Rata oli varsin mukana. Juosta sai, mutta suunnistaakin piti. Välillä suunnistus sujui, välillä taas ei oikein.

Kolmonen oli aitauksen sisällä ja siellä oli toinenkin rasti. Sinne piti mennä matalan katoksen alta ja siitä menin vähän ohi. Keskellä aitausta piti hetki ihmetellä, kumpi rasti mahtaa olla oma.

Neloselle juoksin ihan oman rastin vierestä talon kauimmaisen nurkan taakse, mutta eihän siellä ollut sen enempää oikeaa kuin väärääkään rastia. Viitosen näin kolmen metrin päästä, mutta piti pysähtyä katsomaan kartasta, saako pienen nurmikon yli mennä. Sama piti tarkistaa toisessa kohdassa rastilta lähtiessä.

Rastille 13 menin ensin ohi risteyksestä, josta käännyttiin talon alittavalle väylälle. Mutta eihän se rasti siellä ollutkaan, vaan aidan toisella puolella, ison kierroksen päässä. Ei siinä lopulta mahdottomasti tullut lisää matkaa, mutta jonkin verran kumminkin ja lisäksi pari aika monen sekunnin pysähdystä.

Viimeiselle rastille lyhyin reitti meni kilpailukeskuksen läpi. Minäkin sen kyllä huomasin, mutta ajattelin, että siitä ei ollut tarkoitettu mentäväksi. Jätin menemättä. Mutta olisihan siitä voinut mennä, olisi varmasti vaan ollut yleisömuuri edessä. Pitäisi vaan mennä, kun kerran saa ja reitti on paras.

Muuten meni hyvin. Jos jättää ihan pienen pysähtelyt laskematta, nelosella meni 15 sek, viitoselle 10 sek, kuutoselle lähtiessä 5 sek, 13:lle 25 sek. Yhteensä siis vajaa minuutti. Kun eroa kärkeen oli 2.28, aika paljon sitä tuli muutenkin. Kuitenkin kun vertaa omia kärkipään väliaikoihin, monilla onnistuneilla väleillä pääsee jo aika lähelle. Jos saisi suunnistuksen hiukan sujuvammaksi ja jos saisi hiukan lisää juoksuvauhtia… Jos, jos… Mutta sellaista se suunnistus on…

H/D45-sarjoista alkaen oli taas käytössä 1:3000 kartta 1:4000 sijasta. Kyllä se paljon näkemisen suhteen auttaa. Lammikon idea tuosta mittakaavasta on kyllä hyvin kannatettava. Oikeastaan vain nelosella tonttivihreän muuttumista hyvin kapeaksi kaistaleeksi keltaista eli nurmikkoa piti katsoa luupilla. Paikalla hämäsi vielä se, että tuo keltainen (tasainen alusta, nurmikko) oli osaksi kivikkoa. Mahtaako sen kaistaleen väriä nähdä 1:4000 kartasta edes nuoremmilla silmillä… Tonttivihreän reunassa oli kyllä kielletyn alueen nauha eli kyllä se hyvin oli merkitty.

Granon-Gamesin sprintti H45 / Osmonpuisto, Tampere / Tampereen Pyrintö

Mainokset
Kategoria(t): Suunnistus Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.