Hankihiihto Kilpisjärvellä jatkuu

Ailakkavaaran rinnettä

Säähavaintojen perusteella viime yö oli samanlainen kuin edellinen yö lämpötilan ja kosteuden puolesta. Aamupäiväkin oli samanlainen kuin eilen sillä erotuksella, että tänään oli selvästi pilvisempää. Jostain kumman syystä tänään lumi oli heti alussa kosteampaa kuin eilen ja kostui aamupäivän aikana selvästi nopeammin lisää eiliseen verrattuna. Kun lämpötila ja kosteus ei eroa selitä, täytyy etsiä muita muuttujia. Ja löytyyhän se ero. Toissa yö oli tyyni, viime yö tuulinen. Päivällä tuuli on samanlaista.

Lähdettiin taas liikkeelle luistelusuksilla. Ensimmäinen nousu Tsahkaljärvelle tunturikoivikossa tuntui vielä raskaammalta kuin eilen, Tiina kävelikin osan matkaa, hanki kantoi jalan alla. Meillä oli tarkoituksena hiihtää suunnilleen eilistä reittiä kohti Termisjärveä, mutta kääntyä ennen Paihkasjärveä pohjoiseen Muurivaaran ja Salmivaaran välisen kurun läpi.

Päivän retken reittikartta

Huomasimme Tsahkaljärveltä lähteviä suksenjälkiä, jotka menivät jokiuomaa enemmän oikealta meidän eiliseen reittiin verrattuna. Päätimme mennä sieltä. Reitti olikin oikein hieno, loivaa nousua jokiuomaa pitkin, erilaista maisemaa kuin eilen ylempänä.

Kun jokiuoma loppui ennen Marjajärviä, otimme suunnan kohti Muurivaaran ja Salmivaaran välistä kurua. Siinä olikin 100 metriä nousua vastatuuleen ja lumi oli aika nihkeää. Päivän reittiprofiili oli aika mielenkiintoinen, kun 9 km alusta oli pelkkää nousua, loput 11 km lähes pelkkää laskua ja vieläpä niin, että nousuosuus oli vastatuulta, lasku myötätuulta.

Päivän lenkki: Ensin 9 km nousua, sitten 11 km laskua

Muurivaaran pohjoisrinteellä hiihdimme taas jonkin matkaa Norjan puolella. Tuo Muurivaaran ja Masetvarrin pohjoisrinne olikin todella mukavaa osuutta. Oli hyvä myötätuuli ja koko ajan loivaa alamäkeä. Suunta kohti Saanaa.

Hankihiihtoa Muurivaaran ja Masetvarrin pohjoisrinteillä

Tänään oli enimmäkseen pilvistä, mutta aina välillä aurinko paistoi johonkin ja teki maisemasta aika hienon.

Tänään aurinko paistoi hetkittäin milloin mihinkin

Masetvarrin rinteellä pidettiin evästauko ja jatkettiin matkaa takaisin kohti tuttua Tsahkaljärveä. Laskua tuli 130 metriä kolmen kilometrin matkalla, joten se oli varsin helppo pätkä. Valaistusolosuhteet olivat vaan sen verran huonot, että piti aika varovasti laskea.

Tsahkaljärvellä mietimme hetken aikaa, mistä pääsemme alas, kun hanki oli jo pehmennyt. Päätimme laskea kelkkareittiä alas luontokeskuksen pihaan, tulisi samalla sielläkin käytyä. Lumi oli jo märkää, mutta alas päästiin tänäänkin.

Luontokeskuksessa katsoimme dokumentin Kaarina Karista, joka 1930-luvulla järjesti naisten retkikuntia Käsivarren suurtuntureiden alueelle, mm. Haltille. Se ei ollut silloin ihan samanlaista touhua kuin nykyään, tänne kun ei tullut tietä vaan retkelle piti lähteä Norjasta. Retkistä tuli siis käytännössä varsin pitkiä, kun ensin piti kulkea vuonon rannasta 50 km Kilpisijärvelle. Talvella Kari oli järjestämässä naisten tunturihiihtokursseja Pallaksella. Sinnekään ei ollut tietä, vaan matkaa tehtiin Muoniosta eteenpäin poroilla.

Kilpisjärvi ja meidän majapaikkamme Hotelli Kilpis tyhjenivät eilen vapunpäivänä aika perusteellisesti. Tänä aamuna aamiaisella klo 7.30 oli aika hiljaista. Viikonloppuna täällä on Vain kaksi kalaa -pilkkikisat ja silloin täällä on taas kaikki paikat täynnä väkeä. Siksi mekin lähdemme täältä pois perjantaina. Kuulemma kylälle on tulossa mm. tuhat asuntoautoa ja -vaunua. Siis tuhat! Kuulemma viikonlopun jälkeen kylä sitten hiljenee totaalisesti odottelemaan kesän tuloa.

Aamiaisella klo 7.30

Mainokset
Kategoria(t): Hiihto Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.