Ylläs-Levi 2018

Päivitetty 16.4.2018

Kukastunturin nousu

Lauantaina hiihdettiin Ylläs-Levi-hiihto. Mukana 70 km matkalla oli Visma Ski Classicsin finaalissa hiihtäneiden lisäksi noin 700 hiihtäjää.

Lauantaina oli aurinkoinen päivä, pakkasta aamulla -4, lämmintä iltapäivällä +9. Ylhäällä tunturissa oli kuivaa ja kylmää lunta, Kellostapulinkurun yläosassa latu-urat olivat täynnä tuiskulunta. Alhaalla taas oli kosteaa lunta, lippua kohti yhä enemmän kunnolla märkää lunta. Keli vaihteli hyvinkin lyhyellä matkalla kuivan, kostean ja märän välillä lukemattomia kertoja matkan aikana.

Ei siis mikään helppo voitelukeli. Meillä voitelu onnistui niin hyvin kuin se noissa olosuhteissa voi onnistua. Luistona oli Swixin marathon white + FC8X-pulveri. Pitona myös Swixin vihreä liisteri, universal ja universal hopea sekaisin ja päällä pari kerrosta VR65-purkkia. Tuolla pystyi varsin hyvin hiihtämään koko matkan.

Reitti ja maisemat olivat hienot. Reitti oli ehkä vaativin, mitä olen missään massahiihdossa hiihtänyt. Kokonaisnousua oli noin 1200 metriä. Oli pitkiä ja välillä jyrkkiäkin nousuja ja myös vaativia laskuja. Ensimmäinen kolme kilometriä ei ollut massahiihtoon soveltuvaa latua, siinä oli liikaa tiukkoihin mutkiin ja jyrkkiin nousuihin päättyviä laskuja. Valitettavan paljon tuli kaatumisia ja sauvarikkoja ensimmäisten kilometrien aikana. Kun yksi kaatuu edelle, siinä on monella takaa tulevalla kiire väistää tai kaataa itsensä. Ja kun muutama katuu samaan kohtaan, ohittaminen alkaakin olla jo vaikeaa. Alkua vauhdikkaampia laskuja oli toki myöhemmin useitakin, mutta silloin porukka oli jo aika paljon harventunut.

Reittiprofiili

Nousumetrit tulivat pääosin muutamassa nousussa. Heti lähdöstä noustiin 50 metriä, mikä sekin on jo normaalin massahiihdon mittakaavassa paljon. Seuraavaksi noustiin Kellostapulinkuruun 160 metriä vajaan neljän kilometrin matkalla. Äkäslompolon jälkeen Kukastunturin nousu oli 270 metriä reilun kuuden kilometrin matkalla. Ylläksen Pyhätunturin nousu näyttää profiilissa pieneltä, mutta siinäkin noustiin 115 metriä 2,5 km matkalla. Kaksiosaisessa Aakenuksen nousussa noustiin 100 metriä reilun kahden kilometrin matkalla. Aakenuksen jälkeen oli 15 km pätkä hyvinkin tasaista maastoa ennen Levin Pyhätunturin nousua, 130 metriä puolellatoista kilometrillä. Tuon Pyhän nousuna tunnetun nousun alkuosassa noustaan kilometrin matkalla 100 metriä eli jyrkkyys on 10 %, se on jyrkkää. Loppumatka olikin sitten taas noihin nousuihin verrattuna helpohkoa.

Reitti

Maali oli tehty Levin pääkadulle lumettamalla katu. Maali oli Zero-pointin edessä.

Maalisuora Levin pääkadulla

Aikaa meni 4.38, Tiinalla pari tuntia enemmän. Laskeskelin Vaskoolihiihdon perusteella, että samalla vauhdilla pääsisi johonkin 4.40 tienoille ja aika tarkastihan se siihen osui. Keli oli erilainen, mutta reitti varsin samantyyppinen, nousua riitti kummasakin. Vaskoolihiihdossa on hyvin vähän tasaista, Ylläs-Levissä vähän enemmän, toisaalta isoimmat nousutkin ovat isompia. Ja kyllähän pidempi matkakin vaikutti, Vaskoolissahan se oli gepsin mukaan 52 km, Ylläs-Levissä 68 km.

Hiihdin vesikelin suksilla. Luisto loppumatkasta oli muihin verrattuna todella hyvä, kuivemmalla lumella taas vain kohtuullinen, huono ei missään. Luisto muihin hiihtäjiin verrattuna saattoi vaihdella hyvinkin lyhyellä matkalla sen mukaan, oliko latu kuiva vai märkä ja millaisilla suksilla kukin oli liikenteessä.

Mainokset
Kategoria(t): Hiihto Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.