Pari päivää sitten vaihdettiin tukikohtaa Pöytiöltä Liiriin Teiskoon. Eilen oli soutupäivä, mutta tasaisen harmaan sään takia 17 km retkeltä Paarlahdelle ei jäänyt blogiin sopivia kuvia. Soutukeli oli kyllä hyvä, +18 ja vain vähän tuulta. Tänään oli pyöräilypäivä. Keli oli aika samanlainen kuin eilen sillä erotuksella, että kohdalle osui aika monta pientä sadekuuroa.
Aluksi poikkesin Kämmenniemen kesätorilla ostamassa hyväksi todettua kotitekoista terälahtelaista arinarievää. Jos joku ei tiedä, mitä on rievä, se on perinteinen tamperelainen vehnästä ja ohrasta tehty vaalea hiivaleipä. Rievän ”keksijäksi” sanotaan Ståhlbergin leipomoa 1950-luvulla. Ja munkkikahvitkin tietysti tuli juotua.
Päivän reitti kiersi vanhan Teiskon eteläosia Kämmenniemestä Kolunkylän kautta Vääräjärvelle ja edelleen Aitoniemeen, Aitolahteen ja Sorilaan. Aitolahdessa on hieno vanha kirkko. Se näyttää keskiaikaiselta kirkolta ja sen mallin mukaan se on suunniteltukin, mutta se on alle sata vuotta vanha, valmistunut 1920-luvun lopulla. Alla oleva kuva on otettu kesäkuun lenkillä, silloin oli hiukan parempi keli.
Sorilasta jatkoin Pulesjärventielle. Tarkoitus oli kääntyä vasemmalle kivilouhoksen risteyksestä ja ajaa sen ohi metsätielle ja lopulta takaisin Pulesjärventielle. No, käännyin kyllä kivilouhokselle menevää tietä ja vähän kyllä ihmettelin, kun maisemat eivät näyttäneet samalta kuin kesäkuun lenkillä. Lopulta selvisi, että olinkin ajanut Ruduksen louhokselle kun piti ajaa Lemminkäisen. Se oli reilun viiden kilometrin harharetki ja umpikuja. Lopulta pääsin oikealle louhokselle ja sieltä edelleen metsätien kautta kolmannelle louhokselle menevälle tielle ja sitä takaisin Pulesjärventielle. Ihmeen monta louhosta pienellä alueella. Pysähdyin kahville kotileipomo Nisutiinaan aivan Pulesjärventien varressa. Oli hyvää korvapuustia.
Matka jatkuin Pulesjärvelle ja sieltä loppumatka Tour de Paarlahdesta tuttua reittiä Pohtolan, Sisaruspohjan ja Vattulan kautta Kämmenniemeen.