SM-sprintti – kun kaikki ei mennyt ihan niin kuin piti

Näsijärvi 19.9.2015

Näsijärvi 19.9.2015

Tämä juttu alkaa vähän erilaisella kuvalla kuin tavalliset suunnistusjutut, kuva ei millään tavalla liity suunnistukseen. Mutta aika hieno kuva, hieno maisema, saunaa lämmittäessä kisailtana. Viime lauantaina oli SM-sprintti Epilässä Tampereella, kuten aiemmista jutuista kävikin jo ilmi. Sää oli kaikin puolin hyvä, aurinkoinen päivä perjantain sateiden ja ukkosten jälkeen, hyvä tuuri siis.

Hyvällä suorituksella piti päästä A-finaalin, vaikka tiedossa oli, ettei se helppoa ole, vain 15 kummankin karsintalohkon 45:stä pääsi. Lopputuloksena oli kuitenkin kolme pummia, kaikkiaan puolitoista minuuttia ja vielä päällepäätteksi hylsy, yksi rasti jäi käymättä.

Miten siinä noin kävi, sitä on pitänyt hetki miettiä. Eihän tämä touhu nyt niin vakavaa ole, kuten hiihtokaveri joskus kisan verkkalenkillä sanoi, huomenna on mentävä töihin oli sijoitus kisassa mikä hyvänsä. Mutta harmittahan se silti, kun kaiken piti olla kohdillaan pitkään odoteussa kisassa, mutta ei ollutkaan.

Kaikki alkoi hyvin, kaksi ensimmäistä rastia löytyi hyvin, syke oli samaa luokkaa kuin esim. puolitoista viikkoa aiemmin Loimaan AM-kisassa, vauhtia silti enemmän, ensimmäinen 500 metriä meni aikaan 2.09, Loimalla 2.19. Se on iso ero. Valmistautuminen onnistui hyvin, jos puolessatoista viikossa samalla sykkeellä pääsee noin paljon kovempaa. Se myös tarkoittaa sitä, että kaikki tulee vastaan nopeammin. Olin kakkosella 8 sek kärjestä, 3 sek voittajasta. Näin jälkeenpäin on kuitenin helppo analysoida, ettei kaikki ollut alussa niin kuin piti. Sprintissä pitää koko ajan suunnistaa, ennakoida, lukea karttaa. En tehnyt sitä, radan alku vain oli niin helppo.

Sitä saa mitä tilaa, tilauksessa oli kunnon pummi ja se tuli kolmosella. Juoksin liian pitkään helppoa pätkää ilman karttaa, juuri sitä, mitä koko vuoden olen yrittänyt opetella pois toimintatavoista. Juoksin ohi nurmikkokaistaleesta, kiersin talon ympäri takakautta ja vieläpä luin rastin olevan pensasaidan toisella puolella. 40 sek kärkeen, 32 voittajaan. Kärki oli hetkessä karannut 46 sekunnin päähän. Pummi tuntuikin isolta ja ajattelin, että A-finaalipaikka ei enää välttämättä irtoa edes virheettömällä lopulla.

Siispä lisää vauhtia, parkkipaikan yli 30 astetta väärään suuntaan. 18 sek kärkeen, 16 sek voittajaan. Kärkeen matkaa jo 1.02. Nyt oli varma, että A-finaalipaikka voisi enää tulla hullun kovalla ja virheettömällä juoksulla. Mahdotonta, mutta periksi ei anneta, kaikki peliin. Viitoselle vauhti 3.30 min/km. Välin toiseksi nopein, 2 sek kärkeen, 4 sek voittajaa nopeammin.

Yritys loppui aika lyhyeen, vaikka en suorituksen aikana sitä tiennytkään. Kun leimantarkastuksessa selvisi, että kuutosen leima puuttui ja mitään muutakaan leimaa ei sillä kohtaa ollut, oli asia tietysti hyväksyttävä, mutta vasta myöhemmin palasi mieleen, mitä sillä kohtaa tapahtui. Tai ei sentään sitä, sitä en saa tietää koskaan, mutta miten kuutonen jäi väliin. Pitkä pätkää tuttua baanaa, juuri vähän ennen kuin olisi pitänyt puikata oikealle kuutoselle, puikkasinkin vasemmalle seiskalle.

Ysille vielä järjetön pummi, kisan isoin, käsittämättömän helpolla puistovälillä tuplasti pitkäksi väärälle rastille. Tällä kohtaa syke alkoi olla jo niin korkella, että noin voi käydä. 42 sek kärkeen 14 sekunnin välillä.

Ysiltä viimeiselle rastille sekunti voittajasta. Rastivälisijoitukset 2-12, pummirasteilla yli 40, yksi rasti puuttuu. Se siitä. Viimeinen A-finaaliin päässyt jäi voittajasta vain 48 sek.

Viimeinen 500 metriä tuli 1.50 (syke 169->177), Loimaalla vastaava 2.00 (syke 171->177). Kun 4.00 min/km vauhdista lähtee 10 päivässä 20 sek, se on todella paljon. Pohjia on, kun koneesta irtoaa näin lyhyessä ajassa noin paljon enemmän. Se vaan ei riitä suunnistuksessa, pitää myös suunnistaa. Jos juoksuvauhdin kaivaminen esiin onnistui lähes juoksuttoman kesän (30 km per 3 kk) jälkeen kahdessa viikossa loistavasti, suunnistus ei pysynyt mukana.

Meinasin lähteä karsinnan jälkeen suoraan mökille, mutta päädyin sittenkin kiertämään B-finaalin. Kiertämään, huonoa suunnistusta, kovaa juoksua, motivaatio suunnistaa oli nolla. Ei siitä sen enempää, kartta löytyy tuolta jutun lopusta, ilman reittipiirrosta.

Eilen kävin Sisumajalla Ykkössuuntien viimeisessä tapahtumassa. Suunnistusta mukavassa maastossa, sauna ja pullakahvit, paljon tuttuja. Kivaa hommaa tämä suunnistus kuitenkin on.

SM-sprintin karsinta H45K2 (Kaarila / Epilän Esa / 19.9.2015)

SM-sprintin karsinta H45K2 (Kaarila / Epilän Esa / 19.9.2015)

SM-sprintin B-finaali H45B (Epilä / Epilän Esa / 19.9.2015)

SM-sprintin B-finaali H45B (Epilä / Epilän Esa / 19.9.2015)

Mainokset
Kategoria(t): Suunnistus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.